Paljon on tapahtunut sitten viimeisen blogipostaukseni. Viimeksi olimme odottavissa tunnelmissa, kun uusi matka kohti MRI-kuvia oli alkanut. Olin syyslomasta alkaen ollut lisääntyvissä määrin kipeä. Jaksoin sinnitellä päivät töissä, mutta iltaisin seisominen, käveleminen, istuminen tai makaaminen teki kaikki kipeää.
1.11.13 menin työterveyteen sovitusti hakemaan fysioterapialähetettä. Juttelimme omalääkärini kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että todellakin jotakin täytyy alkaa tekemään. Lääkäri oli hyvillään uudesta magneettikuvalähetteestä ja kirjoitti mielellään minulle sen fysioterapialähetteen. Kerroin, että olin valinnut fysioterapeutikseni Sari Rataksen, joka on kokenut fysioterapeutti ja pilatesohjaaja. Hänellä on valtavasti tietoa kehon linjauksista ja ammattitaitoa arvioida kehon tilannetta. Lisäksi lääkäri totesi minun olleen vähän liiankin urhea tuon työn kanssa ja kirjoitti sairasloman. Jalan rasittuminen työpäivän aikana mm. portaiden kulkemisesta, liikuntatunneilla liikkumisesta ja muusta seisomisesta/istumisesta/ei niin ergonomisista työasennoista johtuen on liikaa. Sairasloman tavoitteena on saada lonkan kipualueet rauhoittumaan ja levon kautta poistamalla liikarasitus alueelta. Lääkehoidon puolesta jatkettiin edelleen Vimovon ja Panadol 1000 (Vimovon kanssahan ei suositella esim. Buranaa) suosituksella. Tähän saakka olin ottanut niitä vain todella kipeisiin hetkiin. Nyt ohjeena oli kuuri.
4.11. olin 1. kertaa fysioterapeutin luona. Kropassa todettiin paljon kuntoutettavaa. Linjoista näkee, miten kipu on vaikuttanut kropan asentoon ja vasemman jalan ohjaustoiminta oli aivan nolla. Tämä tuntui mm. sellaisessa tilanteessa, jossa makasin mahallani ja fysioterapeutti koukisti jalkaani. Oikealla jalalla vastustaessa ohjaussytytys toimi kuten pitikin pakarasta alkaen. Vasemmalla ohjaus tuli selästä. Lisäksi vasemman puolen työntövoima oli paljon heikompi kuin oikean (jalkaterän ulkoreunalla vastustaminen). Kävellessä lantion ja keskivartalon kannatus pettää. Niskasta on havaittavissa ilm. 10vuotta sitten olleen kolarin seurauksia, joita joudutaan myös korjaamaan. Muutoinkin ko. rasitusosteopatian taustalla voi olla tuo kolari. Olin kolarin sattuessa pysähtyneessä autossa kiertyneessä asennossa. Kolarin seurauksena löin pääni rattiin, niska retkahti ja vasen jalka ei kantanut seuraavana päivänä. Selkä oli todella kipeä ainakin parin viikon ajan. Tässä tilanteessa on ilmeisesti niska ja selkä ottaneet sen verran osumaa, että kroppaan on jäänyt virheasento. Nyt sitten lajia vaihtaessa (tanssista/ryhmäliikunnasta juoksuu) treenimääriä nostaessa (kuntosali+juoksu yhdessä) on aiheutunut tilanne, joka on ollut tästä virheasennosta johtuen turmiollinen lantion luustolle. Hyvä uutinen on siis se, että asialle on paljon tehtävissä ilman minkäänlaisia operaatioita.
Ennen fyssaria olin tosi kipeä, fyssarin jälkeen vielä kipeämpi. Kipujen suhteen tuntui homma menevän mahdottomuuksiin viikon aikana.
6.11.13 olin uusissa MRI-kuvissa ja kuvien lausunnon sain 7.11. Kuvien mukaan rasitusosteopatiatilanne oli luussa rauhoittumaan päin. Vain luun alaosassa (jossa kipualuekin sijaitsee täällä hetkellä) oli havaittavissa luuödeemaa eli turvotusta. Neste luusta oli muutoin poistunut ja murtumisen vaaraa ei enää ole. HUH! Tosin kesäkuun kuvatkin luettiin nyt uudelleen ja radiologi totesi, että kyseessä ei ole ollut pelkkä rasitusosteopatia vaan kesäkuun kuvissa näkyi rasitusmurtuma, joka kulki eturamuksen puolivälissä hieman viistosti poikittain.
Kipuja mietittiin lääkäreiden kanssa yhdessä. Työterveydestä jatkettiin vielä sairaslomaa, sillä kiputilanne ei ollut rauhoittunut. Luun lähellä olevat kudokset, istuinluiden alue ja alaramuksen pään luukudokset ilmeisesti vielä kipuilevat hyvän aikaa. Odotettavissa voi olla sellainen 6kk kipuilujakso, jossa kiputilanne vaihtelee ajoittain. Työterveydestä kirjoitettiin uusi resepti. Kerroin, että Vimovo ei mielestäni auta kipuun. Olen syönyt sitä 6 viikkoa keväällä, 1,5viikkoa kesällä ja muutamia päiviä syksyllä ajatellen tulehdustilanteen parantamista. Kipuun olen ottanut Panadol 1000 tarpeen mukaan. Sitäkin kohtuullisen harvoin, sillä minua pelottaa lääkkeiden käytön seuraukset mahassa sekä muualla sisäelimissä.
Minulle kirjoitettiin Panacod ja Sirdalud -reseptit.
Viime viikolla Panacodia meni paljon (4 tablettia päivässä, to vain 2,5 ja pe fysioterapian jälkeen 3, pe aamupäivästä 6h täysin kivuton hetki ilman lääkkeitä!). Fysioterapia minulla oli uudelleen perjantaina. Siellä tehtiin edelleen faskiahoitoa, mutta tällä kertaa hoitoalueena oli suoraan kipualueen viereiset sidekudosalueet ja alavatsan alue (1. kerralla kaula, reisi, lonkka ja polvi). Vitsit, että teki kipeetä! Jännä on kuitenkin huomata, miten hoidon aikana sidekudokset antavat periksi. Ja miten ihmeessä hoidon jälkeen kropan ohjaustoiminta syttyy ihan eri tavalla. Mä olen kuulkaas nyt ihan oikeasti osaavan ihmisen käsissä!! Luotan Sariin ihan 100-0. Sarin kanssa olemme jutelleet kuntoutuksen etenemisestä. Tie tulee olemaan pitkä, se on jo ihan selvää. Pienin askelin sytytellään tuota kropan ohjausjärjestelmää, kun koko kroppa tuntuu olevan ihan sekaisin. Pikkuhiljaa opetellaan staattisissa asennoissa löytämään oikeaa asentoa lantiolle, selän linjalle ja niskalle. Lisäksi opetellaan istumaan oikein. Kipu on estänyt minua 7kk ajan istumasta oikein ja alueen rauhoittuessa voidaan pikkuhiljaa yrittää asennon korjausta. Staattisten asentojen onnistuessa ja kropan ohjausjärjestelmän korjautuessa siirryttänee jo sitten kävelyn oikeanlaiseen harjoitteluun. Se vaatii syvien lihasten ohjausjärjestelmän toimimista moitteetta, joten sitä pitää treenata aika pitkään.
Edessä on siis pientä ja pitkää kuntoutusta. Ensi kerralla fysioterapiassa pääsemme toivottavasti kroppaa rauhoittavista menetelmistä jo vähän niihin kuntouttaviinkin, jos vain kipu sen sallii. Nyt näyttää kuulkaa tosi hyvältä sen suhteen. Mä en tarvinnut eilen kuin yhden Panacodin lauantain 4 Panacodin sijaan. Tämä aamu on kotona sujunut vallan ilman kipulääkettä, tosin nyt tuntuu siltä, että illasta 1 on taas tarpeen. Lääkärin ja fysioterapeutin kanssa olemme sopineet, että nyt ei kipua katsella yhtään. Öistä on sovittu, että niihin lääke (1 Panacod+Sirdalud) otetaan joka tapauksessa, jotta kropalla on aikaa korjata itseään ja yöt tulisi nukuttua. Eilen autolla ajaminen sujui täysin ilman kipua. Se on 2. kerta 3.4.13 jälkeen. Autolla ajaessa joutuu istuessa olemaan tuetusti oikeassa asennossa sekä painamaan vasemmalla jalalla kytkintä. Se on ollut koko ajan kipeää tekevä asento, joten voi sitä riemua, kun huomaa, ettei tartte sitä kipua enää pelätä. Toivottavasti tämä kipurumba tästä alkaa helpottaa.. Saikku päättyy vihdoinkin ja pääsen torstaina töihin. Perjantaina olis fyssari. Siihen asti teen Sarilta saamiani linjausharjoituksia sekä yhtä venytystä kotona. Hitaasti hyvä tulee.
Fysioterapeuttini sanoin: "Nyt vaan jäitä hattuun. Otetaan rauhassa ja annetaan kropalle aikaa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti