Kotisi on siellä, mistä tarinasi alkaa. Elämän aikana kodikseen voi tuntea monenlaisia paikkoja. Toiset muuttavat useammin kuin toiset. Toiset kiintyvät kotiinsa enemmän kuin toiset. Välillä paikka, jossa asut, ei tunnu kodilta. Sanotaan, että koti on siellä, missä sydämesi on. Näinhän se on.
Jokainen paikka, jonka tunnet kodiksesi on uuden mahdollisuus, uusi alku. Itse asutin nykyisen kotini 2008. Pikkuhiljaa se on tuntunut kodilta koko ajan enemmän. Ajan myötä kotini on näyttänyt enemmän ja enemmän minulta. Siellä on hyvä olla. Koti on paikka, jossa on turvassa. Koti on myös paikka, josta voi aloittaa tarinansa uudelleen ja aina uudelleen.
Aloitin tänään ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan opinnot. Päivän aikana tulin pohtineeksi valmennuksen (oli se sitten mitä tahansa) terapeuttista vaikutusta ihmispsyykkeen hyvinvointiin. Päivän aikana ajatukset harhautuivat usein tähän personal training -tarpeeseeni, jonka olin tunnistanut jo pidemmän aikaa edellisvuoden aikana. Mistä tässä oikeasti on kyse?
Aiemmin tanssiessani koin onnistumista harrastukseni kautta. Se kannatteli myös silloin, kun töissä tai muussa elämässä oli haastavaa. Viimeisten 2 vuoden aikana olen seilannut liikuntalajista toiseen. Lopulta juoksu on tuntunut hyvältä ja siinä on tullut paljon onnistumisen kokemuksia. Näistä onnistumisen kokemuksista lähdetään kaikessa valmennuksessa.
Kuitenkin koen, että liikkumisen tuoma hyvänolon tunne on palkinto tehdystä työstä. Eikä se ole asia, johon tarvitsen pt:n palveluja. Edelleen kysymys miksi? Ehkäpä kysymys on kuitenkin pohjimmiltaan siitä tarpeesta tulla kuulluksi ja saada tukea matkalla kohti omia unelmia. Se on myös mahdollisuus määritellä ja sanoittaa unelmaa sekä tehdä unelmista mahdollisia.
Personal trainingissa on kyse myös hyvästä olosta, joka kumpuaa tyytyväisyydestä omaan elämään, sen ratkaisuihin ja kyvystä itse nousta elämänsä tekijäksi. Pt rytmittää ratkaisukeskeisesti liikunnan, ravinnon ja riittävän levon kautta elämän rutiineja. Perusasioiden hallinta ja lisääntynyt ymmärrys niiden vaikutuksesta elämänlaatuun ohjaa toivottavasti tulevaisuudessa olemaan enemmän oman elämänsä kuljettaja kuin repsikka. Personal trainingin myötä itselle jää työkalupakki, josta voi rakentaa hyvää elämää.
Hyvään elämään kuuluu mielestäni mielekäs työ, riittävä liikunta, hyvä ruoka, lepo, perhe ja ystävät sekä luovat tavat toteuttaa itseään. Personal trainingin avulla saan luvan kanssa (ja toisen valvonnassa) keskittyä liikkumiseen, ravintoasioihin ja lepoon. Elämän perustarpeisiin. Kunnon perustuksen jälkeen on muulle elämälle enemmän tilaa.
Olli-Pekka Silfverhuth sanoikin tänään viisaasti :" Elämä kuljettaa silloin, kun annamme sille tilaa."
Personal trainingin myötä toivoisinkin, että elämällä olisi tilaa kuljettaa uusin tuulin.
(...ja toki kroppa vois olla hyvässä kunnossa ja juoksukin sais kulkea ja, ja, ja ... ;) )
Ei ihan pieni tavoite eikä unelma.
Eilen illalla olin juuri nukahtamaisillani, kun kuulin eteisestä pehmeän äänen. Havahduin ääneen niin, että piti lähteä tarkistamaan mikä äänen oli aiheuttanut. Huomasin, että järjettömän pitkän varren kasvattanut amarylliksen nuppu oli puhjennut ja sisältä tullut esiin nämä suuremmat nuput. Amarylliksen tarina oli alkanut.
Minun tarinani alkaa sieltä, missä sydämeni on. Se on kotonani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti