Hierontatuoli ja iso kupillinen kahvia. Voiko aamulta enempää toivoa? Siinä mä vaan istuin, Ylöjärven Fressillä klo 7.45. Avolan Petterin kanssa juteltiin päivän polttavia treenistä ja vähän sen vierestäkin.
Tähän ohjauksen kokonaisuuteen kuuluu kolme pääosa-aluetta: ravinto, liikunta ja unirytmi. Petteri on suunnitellut minulle aiempien keskustelujemme ja tavoitteeni (mieli ja keho kesä sekä puolimaraton kuntoon) pohjalta ruokavalion, jota olen noin 2 viikkoa melko hyvällä menestyksellä noudattanut. Tällä hetkellä syön siis aamupalan, 2 lämmintä ruokaa, välipalan sekä iltapalan. Olen oppinut myös syömään kauraleseitä, pellavansiemenrouhetta sekä salaattijyviä. Kaikki sinällään uusia tuttavuuksia. Haastavaksi tässä ravintoprojektissa ovat osoittautuneet ruoka-annosten jäätävän suuret koot, 300g lämpimät kasvikset päivässä sekä kroppani kyky vastaanottaa ruuan määrä. Ateriarytmi on kuitenkin löytynyt tämän kahden viikon aikana. Tällaisella ruokavaliolla jatketaan ainakin 3 viikkoa vielä. Tänä aikana kropan pitäisi tottua ravinnon säännöllisyyteen & uusiin ruoka-aineisiin. Lisäksi kropassa toivottaisiin aineenvaihdunnan kiihtymistä. Tällä hetkellä näyttää, että kroppa on melko ihmeissään tästä ruuan ja ehkä liikunnankin määrästä.
http://www.pirkka.fi/ruoka/reseptit/26822-vartin-wokki
Hieman sovellettuna annoksessa 500g wok-vihanneksia sekä riisiä 3 annosta ja kanaa 360 g. Eli tästä riittää 3 annokseen kanaa, riisiä ja kasviksia.
Naiselle tällainen syömisen määrä on vaikea psyykkisestä näkökulmasta. Painoin projektin alkaessa 52kg ja nyt painoa on tullut lisää noin kilon verran. Taidan olla painavampi kuin koskaan aiemmin elämässäni. :D Tämä toki vaikuttaa korvien väliin ja välistä tuntuu, että psyyke on kovilla kun päivällistä yrittää napaan ahtaa. Mutta usko on kova, että liikunnan ja ravinnon suhteellinen määrä on tällä hetkellä oikea. Toiveissa siintää virkeämpi mieli ja se aktiivinen, kesäkuntoinen kroppa, jolla jaksaa tehdä asioita tehokkaammin niin töissä kuin vapaallakin. Eikä se lihasmassankaan ilmestyminen tähän kroppaan pahasta olisi. Sitkeyttä näiden tulosten näkyminen kuitenkin vaatii ja helpoksi sitä ei tee "heti, kaikki mulle tänne" -tyyppinen luonteeni.
Liikunnan osa-alueella on liikuttu niin valtavan paljon epämukavuusalueellani, että en voi olla muuta kuin ylpeä itsestäni. Tänä vuonna on huhkittu salitreeniä 3 kertaa viikossa ja sen lisäksi on joka viikko tullut tehtyä sitä aerobista liikuntaakin. Ja kaikki tämä työelämän ohessa. Salille menon suhteen kynnys oli ehkä noin puolen metrin korkuinen vielä tämän vuoden alussa. Nyt kynnystä ei juuri ole. Olen totutellut 3 eri salin käyttöön, joten uskallus mennä erilaisille kuntosaleille on kasvanut. Fressin palveluista olen ottanut kaiken hyödyn irti, joten sauna on tiuhassa käytössä. Tämän aamun kruunasikin ihana saunan lämpö. Saleilla on tavannut mukavaa porukkaa, joiden kanssa on tullut vaihdettua sana jos toinenkin. Höpöttelemään sinne ei kuitenkaan mennä, joten hiki päässä on tullut rehkittyä. Olen oppinut käyttämään kuntosalilla olevia tavaroita (painot, step-lauta, laitteet, pallot, bosu, kuulat, keppi, penkit) monipuolisesti ja joka kerta opin jotakin uutta. Tänään salilla tuli tehtyä Petterin kanssa toiminnallinen ohjelma. Hiki virtasi selässä ja lihakset huusi hoosiannaa useampaan otteeseen. Toisen kannustaessa vieressä tulee työ tehtyä kyllä huomattavasti tiukemmin kuin yksin salilla ollessa. Enemmän kunnon sisua ja asennetta niin hyvä tulee! Etunojapunnerruksia menee 15 sarja, johon voin olla tyytyväinen.
Luokkani kanssa olemme ottaneet haasteeksi Taisto -treenin. Emme valitettavasti huomanneet osallistua varsinaiseen kampanjaan, mutta luokan kesken meillä on kovat skabailut. Käykäähän tsekkaamassa täältä!
http://tapahtumat.yourmove.fi/taisto
Toinen epämukavuusalueeni liikuntalaji on hiihto. Tänään tuli tehtyä iltapäivällä palautteleva 2,6km pikkulenkki Kaupin kuntokolmosella. Uudet sukset ovat kyllä ihan mahtavat ja tänään oli nähtävissä jopa lievää tyytyväisyyttä hiihtelyyn! Ehkä viikonloppuna ehtisi hiihtämään pidemmänkin matkan. Kaupin ladut ovat muuten makeessa kunnossa, että kyllä siellä kelpaa kansan hiihdelläkin!!! Illalla oli sitten vielä käytävä oikomassa palauttelevalla kävelyllä kuntosalin rääkkäämiä jalkoja. Melkoisen liikunnallinen keskiviikko. Tässä projektissa puhutaan rakkaudesta liikuntaan lajissa kuin lajissa. Se, mitä ei osata, opetellaan.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä on unirytmi. Se hakee vielä hieman paikkaansa, mutta eiköhän se sieltä löydy. Tarttee vielä hiukan viilata omaa iltarytmiään kotona, jotta kone menisi aiemmin kiinni ja pää kolahtaisi tyynyyn vieläkin aikaisemmin. Ensi viikolla yritän päästä nukkuun klo 22.30. Minkähän palkinnon itselleen kehittelisi, jotta tavoitteeseen pääsisi? Toki virkeämpi mieli ja parempi olo ovat sinällään todella arvokkaat palkinnot.
Tästä kaikesta voidaan päätellä, että uskoa, toivoa ja rakkautta tästä projektista löytyy. Ja tuloksiin päästään vain päättäväisyydellä, uskolla omaan vahvaan minään ja positiivisella mielellä.
Huomenna on lepopäivä, joten bloggailen sitten taas, kun jotain täällä tapahtuu. Ensi viikko on myös "väliviikko" eli salikäyntejä tulee 2 ja aerobista sen verran kuin tuntuu. Sitten taas aherretaan seuraavat 2 viikkoa täyttä höyryä. Näillä mennään eikä meinata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti